Uutislistaukseen

Kirkkoherraehdokas esittäytyy: Anne Visser-Keltto

Anne Visser-Keltto.jpg

Anne Visser-Keltto

Mitä haluat kertoa itsestäsi?

Nuoruudesta lähtien olen ollut eräänlainen kirkkoaktiivi, jonka polku johti aikanaan papin työhön. Siitä minulle on kerääntynyt vuosien mittaan monipuolista työkokemusta. Valmistumiseni jälkeen en kuitenkaan heti hakeutunut papiksi, sillä  tuolloin koin kutsun lähetystyöhön puolisoni kanssa. Seurakuntatyössä Etiopiassa vierähtikin useampi vuosi ja sen jälkeen uskonnon opettajan sijaisuus Vaasan Lyseon lukiolla. Molemmat työt olivat mielenkiintoisia.

Kun sain sitten pappisvihkimyksen, ensimmäinen virkamääräys oli sijaisuus Mustasaaren suomalaisessa seurakunnassa. Sain olla tässä seurakunnassa miltei 5 vuotta. Sen jälkeen olen toiminut  kappalaisena Laihian seurakunnasta  10 vuotta. Kummassakin paikassa olen koko sydämestäni hoitanut sitä perustyötä, eli jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Niiden lisäksi vastannut diakonia - ja lähetystyöstä, sekä ollut mukana tiedotuksessa. Uskon, että Jumala on johdattanut minua sinne, minne on ollut tarkoitus.

Miksi haet Mustasaaren suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi?

Kypsyttelin asiaa ensin ja sitten kun päätin hakea, se tuntui oikealta. Lisäksi sain asiaan kovasti kannustusta. Johtamistehtävät kiinnostavat ja itseään voi haastaa, kun on tahtotila tarttua uuteen työhön. Hyvää kokemusta olen saanut toimiessani vs kirkkoherrana Laihian seurakunnassa. Tiedän, että kirkkoherra tarvitsee työssään monenlaista osaamista ajatellen hengellistä johtamista, työyhteisöä ja hallinnollisia asioita, sekä erilaisia kykyjä ja taitoja. En väitä osaavani kaikkea, mutta huomaan monia asioita, joihin tulee tarttua ja olen itseohjautuva. 

Haen kirkkoherraksi, koska se on luonteva askel ja mahdollisuus vastuullisempaan tehtävään. Mustasaaren suomalainen seurakunta on entuudestaan tuttu ja pidän siitä, että se on kodinomainen yhteisö. Työyhteisö on sitoutunutta ja motivoitunutta. Koen, että minulle on kehittynyt senkaltaisia ominaisuuksia, joista on hyötyä ja joita kirkkoherralta vaaditaan.

Näillä ominaisuuksilla voin luotsata seurakuntaa eteenpäin. En omin voimin, vaan yhdessä seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työyhteisön kanssa samalla pitäen mielessä yhdessä sovitut toiminnan suuntaviivat. Kirkkoherra tarvitsee  seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työyhteisön tuen. Yhteistyöllä päästään pitkälle. Haluan myös pitää mielessä, että Herrassa on meidän väkevyytemme.

Mitkä kolme asiaa näet tärkeimpinä kirkkoherran työssä?

  1. Tulee pitää esillä kirkon perustehtävää, viedä evankeliumia eteenpäin eri tavoin, sekä huolehtia siitä, että Sanaa julistetaan ja sakramentit jaetaan oikein ja pysytään luterilaisessa tunnustuksessa.
  2. Kirkkoherran tulee johtaa seurakunnan hengellistä ja hallinnollista työtä suunnitellen, kehittäen ja  arvioiden. Hyvä asioiden valmistelu luottamuselimiä varten vie aikaa, mutta se edesauttaa työn tekemistä ja tavoitteiden saavuttamista.
  3. Kirkkoherran tulee organisoida työtä niin, että työntekijät kokevat onnistuvansa siinä. Kirkkoherra on eräänlainen mahdollistaja. Siihen liittyy työhyvinvoinnista huolehtiminen

Mikä on vahvuutesi johtamistyössä?

Vahvuuksiani ovat keskusteleva ja osallistava johtamistapa, sekä muiden huomioon ottaminen. Teen mielelläni yhdessä ja jaan vastuuta, jos huomaan sen tarpeelliseksi.

Päätöksentekijänä olen pohtiva ja harkitseva, sillä pyrin ottamaan huomioon eri näkökulmia. Operatiivinen johtaminen on myös vahvuuksiani. Sitoudun yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin.

Toimin avoimesti ja kuunnellen. Pyrin vuorovaikutukseen, tasapuolisuuteen ja  johdonmukaisuuteen, sekä olemaan helposti lähestyttävissä. Haluan motivoida ja kannustaa työtovereitani. Yleensä huomaan milloin täytyy puuttua johonkin asiaan. Olen kiitollinen myös palautteesta. Tiedän, että epämiellyttäviäkin asioita voi tulla eteen, jolloin niin sanotusti "härkää pitää ottaa sarvista kiinni".  Minuakin saa kritisoida ja haluan oppia virheistä.

Millä tavoin ajattelet, että voisit jatkaa kodikkaan ja lämpimän seurakunnan perinteen jatkumista?

Ensinnäkin hyvällä, laadukkaalla perustyöllä.

Toisekseen: Uskon, että luottamushenkilöt,  työntekijät  ja vapaaehtoiset tuntevat ihmisiä Mustasaaressa parhaiten, joten haluaisin  yhdessä  suunnitella heidän kanssaan  toimintaa. Säilyttäisin  sen mikä on havaittu hyväksi ja mahdollistaisin uutta siinä missä on tarvetta ja mikä olisi mahdollista.  Rukoilisimme tähän kaikkeen johdatusta.

Kolmanneksi, Jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien jälkeen tai niiden ohessa minulle on tärkeää jäädä kohtaamaan seurakuntalaisia - aivan arkisissakin asioissa. 

Ylipäätään seurakuntatyön ja jumalanpalveluselämän kehittäminen on lähellä sydäntä.

Arvostan sitä, että seurakunnassa on yhteisöllinen, kodikas ilmapiiri. Pyrin siihen, että Mustasaaren suomalainen seurakunta voisi toimia jatkossakin hyvänä hengellisenä kotina mahdollisimman monelle.

Miten kehität vapaaehtoistyötä?

Jokaisella seurakuntalaisella tulee olla mahdollisuus toimia seurakunnassaan niin halutessaan sen mukaan mitä lahjoja tai kykyjä hänellä on. Seurakunnan toimintaa ei mitenkään voi ajatella pelkästään työntekijälähtöiseksi. Seurakunnat olisivat jo nyt pulassa, ellei vapaaehtoisia olisi.  Vapaaehtoisia on monenlaisia. Toiset tarvitsevat aktiivista kutsumista johonkin tehtävään, toiset eivät sitä kaipaa. Vapaaehtoisten ikärakenne on tulevaisuuden haaste. Vapaaehtoisille on annettava mahdollisuuksia, valtaa ja vastuuta. Se voi olla jokin tehtävä jossakin yksittäisessä tilaisuudessa, projektiluoteinen tai pitkään kestävä. Itse olen toiminut  vapaaehtoisena raamattupiirin vetäjänä, pyhäkoulunopettajana ja luottamushenkilönä.

Vapaaehtoistyötä kehittäisin pitämällä yhteisiä suunnittelutilaisuuksia, jossa pohdittaisiin mitä  toimintaa tarvitaan, kenelle se olisi tärkeää ja miksi.  Seurakunnan työaloista vastaavat työntekijät olisivat mukana, sillä he ovat työalansa asiantuntijoita. Osa kehittämistä on varata sille budjettia, joka mahdollistaisi vapaaehtoisten koulutuksen ja varustamisen.  Koulutus lisää intoa ja motivaatiota.

Olen äärettömän kiitollinen jokaisesta vapaaehtoisesta joka jo nyt antaa panoksensa seurakunnan rakentumiseksi. Heitä on lähetys- ja diakoniatyössä, varhaisnuorten- ja lasten tilaisuuksissa, messuryhmissä, ja raamattupiireissä. Olen kiitollinen myös siitä, että sain olla mukana perustamassa messuryhmiä.  Haluaisin kiittää vapaaehtoisia esimerkiksi yhteisellä kiitosaterialla tai järjestämällä retken. Voisin myös kysyä itse vapaaehtoisilta ehdotuksia mitä he toivoisivat. 

Vapaaehtoistyötä ja seurakuntalaisuutta ajatellessani mieleen tulee Nuorten Veisuun klassikoksi muodostunut Tilkkutäkki-laulun 4. säkeistö: ”Me erilaiset pienet tilkut liki toisiamme, nyt ollaan suuri lämmin peitto yhtä Herrassamme. Hei, halleluja! Una sancta. Yksi pyhä yhteinen, yhteinen.

Miten usko näkyisi kirkkoherran työssä?

Usko ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen näkyy yhteytenä ylöspäin. Uskonelämäni on kuin suhteen hoitamista. Ehkä uskoni näkyy parhaiten rukouselämän kautta. Rukoilen yksin, tai / ja yhdessä toisten kanssa. Työpalaverinkin voi aloittaa hiljentymällä. Raamatun lukeminen, ehtoollisyhteys ja kristittyjen välinen yhteys ovat yhtä lailla olennaisia uskossa vaeltamisessa. Toivon, että usko näkyy jollain lailla elämäntavoissa: pyrin elämään esimerkillisesti, vaikka vajavainen olenkin.

Raamattuun liittyen: olen huomannut, että Raamatun opetusta on aika vähän seurakunnissa ylipäätään. Kyllä saarnoissa sitä on, mutta harvoin opetusta. Tätä tarvetta ajatellen kävin jokunen vuosi sitten hakemassa lisäkoulutusta raamatunopetusakatemiassa. Toivoisin, että minulla olisi aikaa tähän.

Jumalanpalveluselämässä haluan elää todeksi sen, mitä siinä tapahtuu ja keskittyä Kristus-keskeiseen sanomaan. Pyrin siihen, että saarnoissa ja puheissa välittyy usko kolmiyhteiseen Jumalaan, joka antoi ainoan poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

Mitä muuta haluat sanoa tämän haastattelun lukijoille?

Te seurakuntalaiset olette kirkon aarre ja toivotan teille Jumalan siunausta. Pyydän myös, että rukoilette kirkkoherran valitsijoille viisautta.

Tämän viikon raamatunjakeeni on:

”Minä  rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut”. (Ef. 1:17-18)

8.2.2024

Anne Visser-Keltto

Anne Visser-Kelton videoesittely

9.2.2024 13.30